Löytyykö kolmeseiskaa tai viiskakkosta? Tähän kysymykseen me täällä teräspalvelukeskuksessa, kuten monet muutkin teräksen kanssa työskentelevät, törmäämme aina silloin tällöin. Fe37 ja Fe52 olivat aikanaan standardeja ja nimikkeitä normaaleille rakenneteräksille – teräksille, joita tänä päivänä nimitetään kauppatermein S235 ja S355. Joillekin teräsammattilaisille tuo viiskakkonen on jäänyt elämään sanavalikoimaan. Ja tuleepa sitä eteen vielä piirustuksiakin, joissa kappaleet pyydetään valmistamaan kolmeseiskasta. No, tyyli vapaa mutta pakollinen, rakenneteräksistä kuitenkin puhutaan.
Kun hieman tarkemmin alkaa miettimään, mitä konepajateollisuuden tarjouspyynnöissä esiintyvä nimike ”normaali rakenneteräs” oikeasti pitääkään sisällään, niin alamme olla isojen asioiden äärellä… Nimittäin lainatakseni edesmennyttä opettajaani: ”Ymmärrättehän te! Kaikki erilaiset teräslaadut ovat rakenneteräksiä!?” Kaikki lisämausteet, kuten lämpökäsittelyt, jatkojalostukset, yms. vaikuttavat siten lopputulokseen, millainen teräslevy tai lopputuote saadaan valmistettua.
Jos hieman oikaistaan, eikä mennä sen syvällisemmin teräksen valmistusprosessiin, niin hommahan hoituu seuraavasti: teräs valmistuu romua ja rautamalmia sulattamalla konvertterissa, hieman mausteita, sekoitusta ja valssaus. Sitten teräs luokitellaan koostumuksen, ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen mukaan. Siinä se. Jos vielä yksinkertaistan asiaa jollekin satunnaiselle lukijalle, niin miettikääpä esim. perunamuusia, ranskalaisia tai vaikkapa valkosipuliperunoita. Lähtökohtana kaikissa peruna, josta tehdään erilaisia lopputuotteita, jotka valmistuvat käyttöömme mausteiden, lämpökäsittelyn ja jatkojalostuksen seurauksena. Tehdäänkö teräskin perunoista…? No, ei ainakaan meillä täällä Euroopassa. Mutta vannomatta paras, tuote on nimittäin niin yksinkertainen. Vai onko kaikki sittenkään niin yksinkertaista?
Teräksen valmistus on tiettävästi aloitettu Kiinassa noin 200-luvulla. Kyse on siis todella vanhasta keksinnöstä ja materiaalista, joka on aikojen kuluessa muuttanut muotoaan sekä valmistusteknisesti että lopputuotteena. Herää siis kysymys, miten voi olla mahdollista, että noin 1800 vuotta myöhemmin luemme konepiirustuksia, joissa on merkintänä: materiaali S355K2+N, ei saa olla kiinalaista. Eli ei teräksen, ei edes sen yksinkertaisimmankaan normaalin rakenneteräksen, valmistus ole helppoa, vaikka monesti niin luullaan ja ajatellaan.
Standardien mukaiset rakenneteräkset ovat nimittäin kaiken tekemisen ja rakentamisen lähtökohtana. Tämän vuoksi ne ovatkin maailman käytetyimpiä teräksiä. Teräksen erilaiset käyttökohteet ja vaatimukset sekä tutkimus ja tuotekehitys ovat saaneet rakenneteräksen myös jalostumaan. Eri teräslaatujen kemiallinen koostumus, mittatarkkuus ja pinnanlaatu sekä jatkojalostusominaisuudet, kuten hitsattavuus, koneistus, särmäys, ovat tarkasti määriteltyjä. Normaalin rakenneteräksen lisäksi valmistetaan myös esim. erikoislujia, kulutuksen kestäviä tai vaikkapa haponkestäviä teräksiä käyttökohteesta riippuen. Nykyiset standardit ovat tehneet länsimaissa valmistetusta teräksestä huippulaadukkaan tuotteen. Sen ovat huomanneet kiinalaisetkin.
No mutta, löytyykö sitä kolmeseiskaa tai viiskakkosta vielä jostain? Tähän vastaan: ”Kolmeseiskaa ja viiskakkosta löytyy kuulemma ainakin internetin seurustelupalstoilta. Huippulaadukkaat rakenneteräkset S235 ja S355 sekä ammattitaitoisen asiakaspalvelun löydät meiltä.”
Kirjoittaja: Rami Suominen
