Miten eri ruostumattomat teräslaadut eroavat toisistaan? Ruostumattomien terästen elämä alkaa luonnollisesti terästehtaalta. Terästä jalostetaan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Syvempi ruostumattomien terästen vertailu vaatisi perinpohjaista metallurgiaa, mutta tässä blogissa on tarkoitus käydä vain pintapuolisesti läpi niiden erot ja käyttökohteet.
Ruostumaton teräs
Ruostumattomissa materiaaleissa pääseosaineina ovat kromi ja nikkeli. Vanha merkintä x5CrNi 18-10 kuvasi juuri kromin ja nikkelin prosentteja. Nykyään EN-standardin myötä merkintöinä käytetään tunnetuimpina 1.4301 ja 1.4307. Jälkimmäinen osoittaa niukkahiilisyyttä, mutta käytännössä kaikki seokset valmistetaan niukkahiilisinä. Niukkahiilisyys helpottaa mm. hitsausta.
Ruostumaton teräs on myös sitkeää ja lujaa. Sillä onkin useita käyttökohteita. Elintarviketeollisuus on suuri käyttäjä. Materiaalin hygieenisyys ja helposti puhdistettavuus ovat isoja valtteja. Kodinkoneissa ja aterimissa olemme joka päivä tekemisissä ruostumattoman teräksen kanssa. Rakentaminen, kuljetukset, kuten säiliöautot ja junien säiliövaunut, ja tietysti kemianteollisuus kuuluvat käyttäjäkuntaan. Ruostumattomalla teräksellä on monissa kohteissa pidempi elinkaari, kun hiiliteräksellä, vaikka hiiliteräs vulkanoitaisiin, sinkittäisiin tai suojamaalattaisiin. Myös kunnossapito elinkaaren aikana on halvempaa.
Haponkestävä teräs
Siirryttäessä haponkestäviin teräksiin tulee seosaineisiin mukaan molybdeeni. Kromi ja nikkeli pysyvät edelleen pääseosaineina, mutta molybdeeniä lisäämällä saadaan kasvatettua korroosionkestävyyttä. Nyrkkisääntönä onkin, että mitä enemmän molybdeeniä lisätään, sitä enemmän se kestää kovempia happoja. Normaaleissa kauppalaaduissa, kuten 1.4404, molybdeeniä on noin 2 %. Aiemmin Suomessa oli yleisesti kauppalaatuina 1.4432 ja 1.4436, joissa molybdeeniä oli noin 3 %. Molybdeenin hintaheittelyt johtivat siihen, että laatu 1.4404 syrjäytti aiemmat laadut matalamman molybdeenipitoisuutensa ansiosta. Samoihin aikoihin alettiin kehitellä myös lean duplex -teräksiä tiettyihin käyttökohteisiin. Haponkestävää terästä käytetään laajasti pulp & paper -sektorilla. Myös kemianteollisuus ja kuljetukset ovat isoja käyttäjiä.
Duplex-teräs
Duplex-teräkset, kuten 1.4462, ovat mikrorakenteeltaan erilaisia, kuin edellä mainitut austeniittiset teräslaadut (1.4301 ja 1.4404). Duplex-teräkset ovat hyvin lujia ja korroosionkestäviä. Ominaisuuksiensa ansiosta materiaalin paksuutta ja siten kustannuksia voidaan vähentää. Niiden käyttö on kasvanut huomattavasti rakennusteollisuudessa. Esimerkiksi Turussa nitkahtanut Myllysilta (kuvassa) on nyt uudelleen tehty duplex-teräksestä. Duplexia käytetään myös mm. pulp & paper -sektorilla ja kuljetuksissa.
Lopuksi
Ruostumattomista teräksistä voi lukea lisää sivuiltamme, josta löytyy mm. yleisimmät varastomittamme ja teräksen hintaan vaikuttavat seosainelisät.
Ruostumattomien terästen vertailu kannattaa, jotta saadaan juuri oikea materiaali oikeaan kohteeseen. Sivilisaation kehittyessä uusia käyttökohteita näille ”kirkkaille” teräksille tulee aina vaan lisää. Materiaali on ympäristöystävällinen ja täysin kierrätettävissä käyttöikänsä jälkeenkin.
Voihan kirkkaista tehdä vaikka taidetta. Allekirjoittanut on myynyt aikoinaan materiaalin mm. Kekkosen Lähteeseen ja Nottighamin Sky Mirroriin. Vain taivas on rajana!
Lisätiedot: Jukka Hartikainen, 040 900 2520, jukka.hartikainen@flinkenberg.fi
