Teräksen hinta on laskenut viime vuosina rajusti. Alhaisesta hinnasta ovat hyötyneet etenkin autotehtaat, varustamot sekä uusiin putkiin investoineet öljy- ja kaasuyhtiöt. Sitä vastoin terästukut, terästehtaat ja tehtaiden raaka-ainetoimittajat ovat olleet hyvin ahtaalla. Herääkin kysymys, kuinka matalalle teräksen hinta voi laskea ja onko pohja jo saavutettu? Mitkä tekijät vaikuttavat teräksen hintaan?
Raaka-aineet
Teräksen pääraaka-aineita ovat rautamalmi, kivihiili ja romumetalli. Raaka-aineiden hintojen perusteella voidaan tehdä joitakin päätelmiä teräksen hintakehityksestä.
Rautamalmin hinta koostuu muun muassa louhinta-, jalostus- ja kuljetuskustannuksista. Viime viikkojen pienestä noususta huolimatta, rautamalmin hinta on pysynyt pitkään alhaisena. Tarjonta on kasvanut voimakkaasti, mutta kysynnän kasvu on sen sijaan hidastunut. Poliittiset päätökset ovat vaikuttaneet osaltaan tuotantokustannuksiltaan korkeamman ja kannattamattomamman kapasiteetin sulkemiseen.
Kivihiilen tuotantokapasiteettia on nostettu runsaasti viime vuosikymmenien aikana Kiinan lisääntyneestä kysynnästä johtuen. Kalliiden kaivosoperaatioiden ja kasvaneen terästuotannon hiivuttua sekä ylituotannon aikakauden loputtua, voidaan kivihiilimarkkinoiden odottaa jälleen nousevan.
Romumetallia kierrätetään teräksen raaka-aineeksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ympäristökuorman minimoimiseksi. Romumetallia kertyy esimerkiksi vanhoja rakenteita purettaessa uuden infrastruktuurin tieltä. Romun hintaan vaikuttavat sen puhtaus ja laatu. Romumetallin hinta seuraa yleisesti rautamalmin, kivihiilen ja kuparin hintoja.
Nikkelin hintavaihtelut ovat suuria ja nopeita. Nikkelin hinta vaikuttaa etenkin ruostumattoman teräksen hintaan. Nikkelin hinnan odotettiin kääntyvän nousuun vuoden 2015 jälkipuoliskolla huonolaatuisemman harkkonikkelin tuotannon ja nikkelimalmin saatavuuden vähentyessä sekä ruostumattoman teräksen kysynnän kasvaessa. Suuret nikkelivarastot ovat kuitenkin hillinneet hintojen nousupaineita. Vähäistä nousua on havaittu vasta helmikuusta alkaen.
Kysyntä ja tarjonta
Talousteorian mukaisesti kysyntä ja tarjonta määrittävät hyödykkeen hinnan ja tuotetun määrän kilpailluilla markkinoilla. Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti korkea kysyntä ja matala tarjonta johtavat hinnan nousuun. Raaka-aineiden tapauksessa tarjonnan sopeutuminen kysynnän kasvuun on yleensä varsin hidasta: kaivosten käynnistäminen malmien louhimiseksi ei tapahdu hetkessä. Teräksen kysyntään ja tarjontaan ovat eniten vaikuttaneet teollistuminen ja talouden kehittyminen. Viime vuosikymmeninä kehittyvien maiden nopea talouskasvu ja infrastruktuurin rakentaminen ovat lisänneet teräksen ja yleisestikin kaikkien raaka-aineiden kysyntää.
Toisaalta finanssikriisin ja taantuman aikaansaama kysynnän nopea hiipuminen on synnyttänyt markkinoille ylitarjontaa, joka puolestaan on laskenut hintoja. Kiinan talouskasvun hidastuminen on heijastunut voimakkaasti maailman teräsmarkkinoille. Vaikka vanhoja ja tehottomia terästehtaita on suljettu, on maailman suurimman teräksentuottajan liikakapasiteetti purkautunut vientimarkkinoille. Ylikapasiteetti tulee pysymään korkealla, koska aiemmat investoinnit jatkavat toteutumisiaan. Tämä on aiheuttanut huolia muille teräksentuottajille, sillä koko ala kärsii alhaisesta kannattavuudesta. Heikko kysyntä, matalat hinnat ja kilpailun lisääntyminen ovat pakottaneet leikkaamaan tuotantoa. Teräksen kysynnän jyrkkä alamäki onkin heijastellut suurten talouksien rakennemuutoksia, joissa perinteinen teollisuus on saanut väistyä palveluiden tieltä.
Teräsmarkkinoiden globaaliin tasapainoon pyritään vaikuttamaan myös poliittisin päätöksin ja kaupan rajoittein. Tuoreimpana toimena EU:ssa on asetettu tuontitullit Kiinasta ja Venäjältä tuleville kylmävalssatuille, ruostumattomille ja sinkityille teräksille. Tällä hetkellä käsittelyssä ovat tullit myös kuumavalssatulle teräkselle ja kvarttolevyille. Päätöstä asiasta voidaan odottaa loppuvuodesta. Tarjontapuoleen on vaikutusta myös kansainvälisillä ilmastosopimuksilla, joiden toivotaan tasoittavan kilpailua vanhan mantereen sekä Kiinan ja Intian välillä. Lisäksi geopoliittiset jännitteet eri alueiden välillä tuovat omat mausteensa soppaan. Teräsmarkkinoiden normalisoituminen kokonaisuudessaan edellyttää tuotantokapasiteetin huomattavaa vähentymistä maailmanlaajuisesti.
Öljy
Teräksen hinta korreloi vahvasti öljyn hinnan kanssa. Halpa öljy tarkoittaa halpaa terästä ja vastaavasti kallis kallista. Öljyn hintapiikkien on lisäksi havaittu johtavan taantuvaan talouskehitykseen, joka puolestaan vaikuttaa suoraan teräksen kysyntään. Halpaa öljyä pidetään yleisesti hyvänä asiana, mutta viime aikoina se ei kuitenkaan ole riittänyt lisäämään teollisia investointeja, eikä siten elvyttämään talouskasvua.
Öljykauppa on pohjimmiltaan politiikkaa. Sen hintaan vaikuttavat myös tavoitteet ilmastonmuutoksen estämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi.
Öljyn hintakehitys on riippuvainen kartelleista ja muista kilpailua rajoittavista tekijöistä. Öljynviejämaiden järjestön, Opecin, tehtävänä on hintavakauden turvaaminen tuotantokiintiöitä asettamalla. Epävakautta ovat kuitenkin aiheuttaneet jäsenmaiden voimistuneet keskinäiset ristiriidat ja yksittäisten valtioiden omat tavoitteet. Opecin ulkopuolinen tuotanto on onneksi lisännyt hintavakautta. Kokonaisuudessaan öljyn tuotanto on noussut uusiin ennätyksiin ja uutta tuotantoa on rakennettu lisää.
Öljyn hinta puolittui vuonna 2014 ylituotannon takia, ja tämän vuoden alussa hinta romahti edelleen alle 30 dollariin barrelilta. Ylitarjonnan takia maailman öljyvarastot ovat ääriään myöten täynnä. Ongelmaksi saattaa jopa muodostua, mihin kaikki öljy saadaan varastoitua. Kysyntä tulee pysymään edelleen heikkona Euroopan taloudellisen tilanteen ja Kiinan kasvun hidastumisen takia. Huono kysyntä ja ylitarjonta pitävät öljyn hinnan alhaalla, mikä puolestaan vaikuttaa öljynjalostajien investointihalukkuuteen.
Muut tekijät
Valuuttakurssit. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoihin vaikuttaa myös valuuttakurssien kehitys, koska suurin osa metallien ja öljyn kaupasta käydään dollareissa. Dollarin vahvistumisella ja raaka-aineiden hintojen laskulla on havaittu olevan yhteys toisiinsa. Dollarin heikentyminen puolestaan saa raaka-aineiden tuottajat nostamaan dollarimääräisiä hintojaan.
Kuljetuskustannukset. Kuljetuskustannuksia syntyy laivattaessa raaka-aineita terästehtaille sekä valmista terästä markkinoille. Tuotaessa teräslevyjä Euroopasta Suomeen on kuljetuskustannusten osuus markkinahinnasta huomattavan suuri. Kuljetuskustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa öljyn hinta, työvoimakustannukset, välimatkat, sääolosuhteet sekä poliittinen ilmasto kuljetusreiteillä, kuten esimerkiksi Ukrainassa. Lisäksi ympäristötavoitteet näkyvät kuljetuskustannuksissa.
Yhteenveto
Teräksen hinta on markkinamekanismien mukaisesti riippuvainen kysynnästä ja tarjonnasta. Noususuhdanteessa talouden kehittyessä ja uutta infrastruktuuria rakennettaessa teräksen kysyntä kasvaa ja hinta kohoaa. Taantumassa ylitarjonta ja vähäinen kysyntä puolestaan painavat teräksen hintaa alaspäin. Teräksen hintakehityksen on havaittu korreloivan öljyn sekä muiden, etenkin teräksen valmistuksessa käytettävien, raaka-aineiden hintojen kanssa. Lisäksi poliittisin keinoin voidaan vaikuttaa suoraan sekä välillisesti teräksen hintaan. Tällä erää näyttäisi siltä, että pohjakosketus teräksen hinnassa olisi jo takanapäin. Ehkäpä teräsmarkkinat vihdoin saavuttavat kauan kaivatun tasapainotilansa.
Kirjoittaja: Heli Riitamäki