Tampereen Hervannassa Flinkenbergin tytäryhtiö Profishear Oy:ssä leikattiin terästä kovalla tahdilla alkuvuosina 2000-luvulla. Samaan aikaan Suomessa kilpailijayhtiöt olivat alkaneet horjuttaa terästukkumarkkinoita. Vastauksena markkinoiden horjumiselle, monet pienet ja riippumattomat terästukkurit olivat päättäneet lähteä kasvattamaan markkinaosuuttaan tekemällä suuria investointeja.
Toiset siinä onnistuivat, mutta monet myös menettivät rahojaan.
Onneksi Flinkenberg kasvoi ja kasvu yllätti omistajatkin. Tässä kohtaa siitä tunnetusta hämäläisestä hitaudesta ei siis ollut nyt tietoakaan.
Vuonna 2002 tytäryhtiö Profishear sulautettiin osaksi Flinkenbergiä.
Kun Tampereen tontti kävi pieneksi, muuttivat teräslevyt Pirkanmaan
perinteiseen teollisuuskaupunkiin Valkeakoskelle tammikuussa 2007. Holmin teollisuusalueelle oli valmistunut nykyaikainen teräspalvelukeskus.
Teräslevyjen maahantuonti helpottui, kun levyt tuotiin Holmiin omalle tontille junavaunuissa suoraan tehtailta pistoraidetta pitkin. Toki muutkin asiat muuttoon vaikuttivat. Iso joukko työntekijöistä kävi Valkeakoskelta vuosia Hervannassa töissä ja nyt näille ammattilaisille pystyttiin tarjoamaan lyhyemmät työmatkat. Työpaikkoja siirtyi Tampereelta Valkeakoskelle nelisenkymmentä. Valkeakoskelaisilla oli osaamista, jolta oli metsäteollisuuden murroksessa alkanut sulaa perusta. Yhdessä Flinkenbergin kanssa Holmiin muutti myös 2006 perustettu osakkuusyhtiö Schmolz+Bickenbach Oy, nykyisin Swiss Steel Oy.
Flinkenberg luopui automaattiterästen myynnistä, jotka myytiin tälle pyöröteräksiin erikoistuneelle tytäryhtiölle.
Keravalla betoniteräksien ja raudoitteiden kauppa oli käynyt vaihtelevasti. Tehdas toi raaka-ainetta Ranskasta kuten muutkin, ja laajensi ostojaan sekä Venäjälle että kotimaisiin toimittajiin.
Kun tehdas Keravalla jäi finanssikriisissä henkiin, sen asema vahvistui. Lamassa jakelukanavat isolta osalta hajosivat ja markkinoita hävisi. Kun pieniä pelureita tippui alalta pois, markkinat paranivat. Toisaalta myös itsenäisiä yrittäjiä syntyi paljon, mutta kaikki eivät pärjänneet. Toisin oli asiat Flinkenbergillä, yritys oli vakiinnuttanut asemansa.
Monialaisuuden ilot ja surut
Monialaisuus on kallista lystiä, mutta historiallisesti merkityksellistä.
Flinkenberg haluaa siis jakaa monialaisuuden ilot ja surut.
Yhtiö piti kiinni komponenteista ja kemikaaleista.
Kemikaaliosasto oli pieni, vakaa ja tuottoisa.
Eräskin konsultti oli kehottanut panostamaan kemikaaliosastoon isommin, ja niin myös tehtiin.
Miten jatkuu historiamme tähän päivään? Siitä seuraavassa historiablogissamme.
Lähteet :
Henttinen, Annastiina: Tuulta purjeissa. Otava 2021
Kuvalähteet:
Oy Flinkenberg Ab
